Agia ja muuta

Pienoinen päivitys meidän apinalauman kuulumisista.
Savun kanssa on hiljalleen alettu agiliitelemään ja niin koira kuin omistajakin on syttynyt lajille ihan täysin.
Tuo medi kokoinen nato-ohjus on radalla kuin kotonaan, väliin tosin turhautuu liian hitaaseen ohjaajaan, mutta eiköhän sekin korjaannu ajan myötä. :)

Myöskin lauman tuorein vahvistus Sumu pääsi hallille seuraamaan "isoveikan" menoa

Pikkupoika on huomattavan pidättyväinen ja harkitseva, aika näyttää saisiko siitä vaikka jäljelle kaverin. Tuolla vanhemmalla kun moottori vie vain eteenpäin, se ei pysähdy harkitsemaan, niinkuin tämä pentunen. Sumua jaksaa esim. kotiin tulevat vieraat kiinnostaa ehkä minuutin ja sitten köllähtää maate "nää on nyt nähty" asenteella.
Savulle puolestaan on sanomattakin selvää, että jokaisella vieraalla ihmisellä on VÄHINTÄÄN puolikas hookoon bleu taskussa ja parhaiten sen saa pussailemalla.
Tässäkin tapauksessa "vastakohdat täydentää toisiaan" pitänee siis paikkaansa.
Mamman siniset pojat <3